maanantai 23. maaliskuuta 2015

Neljän tähden dinneri

Meillä on ystäviemme kanssa tapana viettää vuoroin vieraissa -periaattella neljän tähden illallisia noin neljä-viisi kertaa vuodessa. Valmistamme vuorotellen kolmen ruokalajin illallisen, jonka nautimme neljästään. Pisteitä ei näillä illallisilla jaeta, usein vain vilpittömiä kehuja. Viime viikonloppuna oli meidän vierailuvuoromme,  eli kokkauspuuhat jäivät viikonloppuna vähiin.


Otimme lauantai-iltana suunnan kohti ystäviemme kotia.  Perillä meitä odotti venäläisteemainen menu ja blinitaikina paistoa vaille valmiina. Blinejä paistellessa ehdimme juomaan mukilliset kuohuvaa. Jostain syystä ranskalaiset ovat aikoinaan antaneet venäläisille luvan valmistaa sampanjaa sampanjan nimellä. Kyseessä ei siis ole mikään piraattituote vaan venäläistä sampanjaa on oikeasti olemassa. Kokonaan toinen asia on sitten, että onko maulla mitään tekemistä sampanjan kanssa...


Alkuruokana tarjoiltiin blinejä asiaankuuluvin sortimentein. Pöydässä oli smetanaa, muikun mätiä, suolakurkkua, pieneksi hakattua sipulia, poroa ja hunajaa. Blinit ovat minulle kovien pakkaspäivien ruoka, minkä vuoksi blinien syönti on jäänyt tänä talvena kahteen kertaan. Ne ovat siitä hyvä ruoka, että niitä voi syödä joko alku-, pää-, tai jälkiruokana. Blinien paistamisessa tärkeää on voin määrä. Tattarin kyky imeä nestettä on uskomaton, joten nyrkkisääntönä voin käytössä kannattaa pitää mielessään ohje; mitä enemmän voita, sen parempi blini. Tässä kohtaa kannattaa yleensä unohtaa kohtuus voin käytössä.

Blinejä lisukkeineen. Poro toimi näiden lisukkeena erinomaisesti. 


Pääruoaksi söimme borssikeittoa, joka oli ala-asteen inhokkiruokani. Iän myötä onneksi ennakkoluuloni tätä herkullista keittoa kohtaan on muuttunut. Borssi-keiton ydin on punajuuri, joka antaa ruualle maun ja sen kauniin värin. Kuten blinejäkin, tätäkin venäläisen ruoan aarretta on hyvä terästää reilulla lusikallisella smetanaa. Borssikeittoa nautitaan usein kasvisversiona, mutta meille tarjottiin mahdollisuus nauttia se porsaan savuleikkeen kanssa. Tämä yhdistelmä toimi loistavasti!


Borssikeitto ja lagerit. 

Ennen jälkiruokaa oli pieni ruokalepo paikallaan. Tällä kertaa suoritimme senkin venäläisen kaavan mukaan, eli suolakurkkusnapseilla. Snapsin jälkeen pieni lepohetki sohvalla ja kohti jälkiruoan herkullista tuoksua!

Venäläinen tequila. 
Jälkiruoksi nautimme aivan uskomattoman hyvää uunijäätelöä. Pohjalla oli ohut kakkukerros, jonka päälle oli ripoteltu marjoja. Tämän jälkeen vuoka oli tampattu vaniljajäätelöllä ja laitettu päälle vielä paksu kerros marenkia. Uunin siksi aikaa, että marenki sai kauniin värin. Nautitaan välittömästi, jolloin kylmästä jäätelöstä ja lämpimästä marengista saadaan paras kontrasti aikaiseksi. Makuyhdistelmä oli aivan täydellinen. Marjojen happamuus, jäätelön pehmeys, marengin makeus tekivät tästä yhdessä kakkupohjan tuoman suutuntuman kanssa erinomaisen päätöksen ruokailulle.

Tätä lisää!


-Miika


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti