Juhannusruokaa, osa 2.

Tavallisesti olemme tehneet Juhannuksena rosvopaistin. Nyt ajateltiin, että rosvopaisti on liian ysäriä, että tätä kahden kuution hiekkakasaa, johon rosvopaisti on ollut tapana kaivaa, pitää nyt tuunata vuoteen 2015. Seurueessamme oli juhannuksena yksi insinööri, yksi joka opiskelee teknillisessa korkeakoulussa, yksi lvi-asentaja ja loput ovat muuten vain kaikkien alojen asiantuntijoita. 

Pelkästään näiden tietojen valossa onnistuminen näytti varsin epätodennäköiseltä. 

Aloitimme hahmottelun paperille hyvissä ajoin ja kahlasimme läpi erilaisia grillaussivustoja, kokkien instagram-profiileja kunnes törmäsimme joen virtausvoimalla pyörivään vartaaseen. Tästä idea lähti jalostumaan. Meillä oli joki, lihaa ja varusteita tehdä kunnon varras. Kuvasta näette mikä oli lopputulos.

Ajanpuute yllätti meidät tälläkin kertaa. Voitte kuvitella kuinka vaikeaa 1100 asukkaan kylän ympäristöstä on löytää akulla toimivaa ruuvinväännintä. Yllättävän helppoa. Kiinalainen vääntöihme löytyi lopulta jo toisesta rautakaupasta hintaan 40 euroa.Jätin insinöörismiehet puuhaamaan keskenään vartaan kanssa ja siirryin itse lihan marinointiin. Lihoihin laitoin suolan ja pippurin lisäksi myös kuusenkerkkää. Lihaksi valikoitui porsaan kasslerin lisäksi naudan sisäpaistia.

Lopulta kävi ilmi, ettei meillä oikeastaan ollut kunnon varrasvarusteita. Ruuvinvääntimeen veivasimme kiinni metrin mittaisen harjateräksen pätkän ja lihat jouhuimme sitomaan kiinni harjateräksen ympärille rautalangalla. Harjateräksestä poltettiin karstat pois juhannuskokon hiilloksessa ja ennen lihojen vartaaseen ripustamista valelin teräksen rypsiöljyllä.

Ennen lihan kypsennyksen aloittamista tarvitsimme tietysti kunnon hiilloksen ja poltimme sylillisen puita vartaan alla ja heitimme brikettejä sekaan, jotta hiillosta ja lämpöä riittäisi. Varrasta voi toki kypsentää avotulellakin jos ei ole niin kiire syömään. Lihan pyörimistä katsoessa nälkä sen kuin kasvaa. Onneksi meillä oli aikaa ja miehen marinointiin tarkoitettuja liemiä riittävästi. 

Haasteellisimmaksi koimme sen, että lihaa on vaikea saada tässä vartaan karvalakkiversiossa sellaiseksi, että se pyörisi tasaisesti ja siten myös kypsentyisi tasaisesti. Onnistuimme kohtuullisesti. Sisäpaisti oli täydellinen rosee ja kaslerissa rasva oli mureuttanut lihan oivallisesti. Kaveriksi tein ystäväni suosituksesta kiwi-aurajuustodipin. On juuri niin yksinkertaisen toimivaa kuin kuulostaakin. Kiwit ja aurajuusto hyppyselisen suolan kanssa kulhoon ja ajaa sauvasekoittimella chunkyksi. Heitä lihan päälle ja nauti.

Olen nyt lomalla ja käväisin heti alkumetreillä Italiassa. Vierailin toskanalaisella viinitilalla ja alkuperäisen pizzan lähteillä. Niistä lisää myöhemmin. 

-Miika

Juhannusruokaa

Juhannus on entistä enemmän vaihtunut iän myötä itsellä juominkijuhlasta syöminkijuhlaan. Vuosi sitten Juhannuksen ruokalista oli sen verran kunnianhimoinen, että iso osa juhannuksesta meni keittiön puolella. Tänä vuonna ajattelin ottaa useampaa pykälää lunkimmin ja ruokalistakin muotoutui sen mukaan.

Lähdimme torstaina sahaamaan autolla pääkaupunkiseudulta 100 000 muun mukana kohti mökkimaisemia. Neljän aikaan pääsimme starttaamaan auton ja perille iloisten ihmisten Itä-Suomeen saavuimme jo 22.30. Nälkäisille, janoisille ja pitkän ajomatkan uuvuttamille matkalaisille pitää olla nopeasti valmistuvaa, täyttävää ja helpposyöntistä ruokaa. Onneksi grilli oli jo lähes hiillosvalmiina saavuttuamme Viinijärvelle.

Kirsikkamarinadi valmistuu.

Kesäinen herkku, joka maistuu varmasti kaikille on grillimakkara. Ei varsinaisesti mitään gourmeeta ja aika simppeli tehdä. Perusgrilleriäkin voi tuunata sillä, että kapaloi kyrsän pekoniin ja heittää koko komeuden paistumaan grilliin. Makkaraksi kelpaa ihan A-luokan perusmarkettimakkara. Turha ostaa mitään savupekonimakkaroita, koska pekonin makua saa makkaraan enemmän kun vuoraa makkaran oikeasti pekonilla. Paistetaan hiilloksella niin kauan että pekoni on rapsakkaa. Pekoniin kapaloidun kyrsän voi kastaa sinappi-sriracha dippiin, joka on yhtä helppo valmistaa kuin itse ruokakin. Kuppiin Auran tai Turun Sinappia ja hipsterreiden suosimaa Tuong ot -srirachakastiketta. Vaikka mennäänkin tämän "ruoan" osalta siitä, mistä aita oli varsin matala niin voin kertoa, että hyvin teki kauppansa. Suosittelen tarjoamaan tätä esimerkiksi yllätysmökkivieraille.

Grillimaisteri yötöissä.

Perjantaina oli tarkoitus vetää kevyellä keittolounaalla ja syödä tuhdimmin illalla Pulled Porkia.

 Laitoin torstai-iltana pulled porkin Coca-cola-marinaadiin ( ohje löytyy myös tästä blogista), jota twistasin kirsikoilla. Pulled Porkia varasin 10 syömärille vaatimattomat 4 kiloa. Koko komeus maustumaan yön yli japäivällä tuuppasin sen uuniin pienelle lämmölle. Jälkikäteen ajatellen liian pienelle lämmölle. 100 astetta on aika lailla hyvä lämpö sian mureuttamiseen. Ajattelin, että 6-8 tuntia riittää. Loppujen lopuksi pulled pork syötiin vasta lauantaina kun sika oli muhinut uunissa 18 tuntia. Säästin cola-marinadista puolet ja valelin sikaa noin tunnin välein marinadilla. Lopputulos oli aivan taivaallisen hyvä. Kun sika on kypsynyt niin revitään haarukoilla pork säikeiksi omassa liemessään. Tämän jälkeen kaadoin päälle loput marinadin ja paahdoin 200 asteessa uunissa vielä tovin, että sikaan saatiin väri pintaan.

Valmistelussa pulled pork. 

Tämän kaveriksi tehtiin ns. flatbreadia eli flatteja sämpylöitä. Aika moni voinee samaistua siihen, että tilatessaan ravintolassa hampurilaisen se on vaikea saada koko korkeudessaan survottua suuhun. Burgerin voi täyttää haluamillaan täytteillä, kuten marinoidulla punasipulilla, pihvitomaatilla ja sriracha-kastikkeella. Huuhdellaan alas Tallinna-laakerilla tai colalla.

Juhannusperjantain päiväruokailussa on syöty perinteisesti keittoa. Viime Juhannuksena siskoni teki oluella höynäytetyn valkohomejuustookeiton, joka maistui savelta. Tänä Juhannuksena olin kirjoittanut ostoslistaan tomaatteja (reilusti). Ostoskasseja purkaessa tomaatteja löytyi yksi Prisman muovikassillinen. Tästä voisi päätellä, että söimme tomaattikeittoa. Tomaattikeitto pelkästään tomaateista tehtynä maistuu yleensä pahalta ellei sitä tee gaspachona, kaada lasiin sellerinvarren, tabascon, worchestershire-saucen ja vodkan kanssa. Tomaatit jäi kuitenkin käyttämättä kun ostoskasseista löytyi, porkkanoita, bataatteja, sipulia, valkosipulia, mascarpone-juustoa, ja persiljaa sekä äidin maustehyllyistä erinäisiä itämaisia mausteita.

Valmis purilainen. 

Bataatti-mascarponekeitosta saa näillä aineksilla aivan sametinpehmeää, kun joukkoon kaataa vielä lorauksen kuohukermaa. Keitetään kasvikset ja juurekset pehmeäksi vähässä vedessä. Tämän jälkeen ajetaan hienoksi sauvasekoittimella, maustetaan, lorautetaan sekaan kerma, kiehautetaan, koristellaan persiljalla ja nautitaan.

Maistuva bataattikeitto. 

Nämä ruuat ovat siitä hyviä, että ne maistuvat muutoinkin kuin juhannuksena. Kokeile ja kommentoi, miten onnistuit!

-Miika