Klassikko – Jauhelihapihvit

 Harva ruoka kuuluu suomalaiseen ruokapöytään kuin jauhelihapihvit. Jauhelihapihvit ovat mielestäni aliarvostettu ruoka johtuen muutamastakin syystä. Varmasti jokainen ikäiseni kolmekymppinen muistaa lapsuudestaan ne marketin vakuumiin pakatut eineshyllyn aarteet, jotka ainakin silloin kulkivat vielä jauhelihapihvien nimellä. Näillä tekeleillä ei tietysti ole jauhelihapihvin kanssa mitään tekemistä. Toinen syy ainakin minulle on se, että junnuna usein jauhelihapihvitaikinaan sotkettiin korppujauhoa ja kananmunaa. Jauhelihapihvi on mielestäni parhaimmillaan ilman ns. jatkeaineita. Kolmas syy on kouluruokailussa. Kuinka moni muistaakaan ne rosteriastiaan pakatut kengänpohjat, joiden päälle oli levitelty kuullotettua sipulia. Maistui kymmenenvuotiaana hyvältä, kunhan vain laittoi riittävästi ketsuppia päälle.

Erityisesti jauhelihapihvien valmistuksessa pitää panostaa raaka-aineiden laatuun. Yleensä kannattaa ostaa liha palvelutiskistä/kauppahallista. Syyn näkee monesti jo lihan väristä. Toinen syy on, että vakuumipakatuista jauhelihoista irtoaa paistaessa yleensä reilusti nestettä.

Ruokana jauhelihapihvit ovat äärettömän monikäyttöisiä. Niitä voi käyttää pihveinä burgerissa, punajuurta lisäämällä lindströminpihvinä, perunamuusin kanssa tai sitten tehdä oman variaation koulun sipulipihveistä.

Pallot on helppo painella pihviksi.

Resetiikassa yksinkertaisuus on kaunista. Tällä kertaa lihana käytin Keski-Suomesta Laukaasta lähitila Alapeuran Anguksen pihvikarjan jauhelihaa.

Tein viime viikonloppuna saman tilan lihasta sunnuntain paahtopaistin ja siitä ylijääneet lihaliemet käytin jauhelihan maustamiseen (toki voi käyttää purkkilihalientäkin, mutta ainakin omasta mielestä se tuntuu vähän hyvän raaka-aineen pilaamiselta.

700-800 grammaa laadukasta jauhelihaa

½-1 sipuli erittäin pieneksi hakattuna

lihaliemi”kuutio”

suola

pippuri

Kaikki aineet sekaisin mahdollisimman vähällä massan vaivuulla. Tämän jälkeen pyöritellään kämmenissä lihasta palloja. Kuumennetaan pannu kuumaksi ja heitetään lihapallot kuumalle pannulle, jonka jälkeen painetaan lastalla pallot liiskaksi. Paistetaan pintaan väri, käännetään ja paistetaan toinenkin pinta. Tarjoillaan heti kylmän, punaisen maidon ja pottuvoin kanssa! Väriksi voi laittaa vierelle pari siivua suolakurkkua.

Vähän väriä pintaan.

.-Miika

Kanaa Kung Pao-ish hengessä

Tulin eilen pesäpalloreeneistä valtavan nälkäisenä ja jääkaapissa odotti ainekset Kung pao kanaa varten – tai ainakin melkein. Erinäisistä ruokablogeista olen lukenut, että tämä ruoka on todella out ja kiinalaisen ruuan ystävät ovat tähän evääseen lopen kyllästyneitä. Sain ensimmäisen kosketukseni suomalais-kiinalaiseen ruokaan noin 27-vuotiaana, joten tämäkin kiinalainen ruoka oli lähestulkoon uusi tuttavuus. Kotona ei kiinalaista ruokaa syöty koskaan joten en sitä oppinut myöskään opiskeluaikana syömään. Muutenkin minulla on ollut kiinalaista ruokaa kohtaan epäluuloja. Ymmärrykseni mukaan kaikki mitä pannulle kiinalaisessa keittiössä laitetaan on kasvanut reilusti nopeammin kuin Kiinan talous viimeiset 20 vuotta.

Menin siis epämukavuusalueelleni ja Kung Pao kana valmistui yllättävän nopeasti. Kanan osat olivat ohutta filettä. Ruoka muodostuu kolmesta eri osa-alueesta. Ensimmäisenä viipaloidaan kanat sormenpaksuisiksi viipaleiksi. Heitetään kulhoon ja sekaan laitetaan pari lorauta soijaa, munanvalkuainen, suolaa, loraus valkoviinietikkaa, kuivattua chiliä ja ruokalusikallinen vehnä- tai maissijauhoa.

Toiseen osioon kuuluu kastike. Kastikkeeseen laitetaan chilikastiketta, itse suosittelen hipsterien käyttämää srirachaa, soijaa, valkoviinietikkaa, tujaus sherryä tai riisiviinaa, ruokalusikallinen jauhoa suurusteeksi, ½ dl kylmää vettä ja ruokalusikallinen sokeria.

Kolmas osio muodostuu palasista ynnä muut. Eli paprika, voi korvata myös tuoreella chilillä, kokonainen sipuli suikaleina,  muutama valkosipulin kynsi ja pala inkivääriä.

Ynnämuut.

Tämän ruoan keskeisin osuus lienee cashew-pähkinät. Ne kannattaa paahtaa uunissa ja seurata tarkasti niiden kypsymistä sillä ne palavat todella herkästi. Kivan makutwistin pähkinöille saa kun ripauttaa pähkinöiden päälle hiukan hunajaa ennen paahtoa.

Cashew-pähkinät paahtuivat hieman liikaa. Apukokki ei voi muistaa kaikkea. 

Ihan alkuun laitetaan pannulle reilusti seesam-öljyä ja heitetään sen jälkeen sekaan paprikat/chilit. pyöräytetään nopeasti ja sen jälkeen lisätään inkivääri ja valkosipuli. Annetaan kypsyä hetki, jonka jälkeen lisätään kanat. Kypsennetään pari minuuttia, että kanat vaihtavat väriä. Sen jälkeen heitetään sekaan sipuli ja kastikeseos. Kypsennetään sen aikaa, että kastike sakeutuu. Ihan loppuvaiheessa laitetaan sekaan paahdetut pähkinät ja pyöräytetään ne ruuan sekaan.

Ääntä kohti!

 Lisukkeena toimii riisinuudelit. Tässäkin kannattaa välttää niitä nuudeleita, joita opiskelijoilla on tapana hamstrata kaapin perukoille loppukuun varalle. Toki nekin tässä toimii, jos tili huutaa tyhjää. Tämä kaikki asetellaan lautaselle kauniisti jos on aikaa ja kuten meidän tapauksessa, rumasti kun on nälkä.

-Miika

Sunday beef roast

Aika rientää, ja jotta kaupasta voi hakea ruokaa, on sen eteen tehtävä töitä. Siksi viime päivät ovat pitäneet kiireisinä, ja kirjoittaminen on jäänyt, mutta tässäpä hieman viikonlopun reseptejä. Mikä sopisi sen paremmin sunnuntaipäivän lounaaksi kuin perinteinen paahtopaisti. Paahtopaistia sunnuntaisin syödessä on tärkeä pukeutua kauluspaitaan ja neuleeseen. Ihan vaan siksi, että voi.

Paahtopaisti oli arviolta parikiloinen ja hankittu Keski-Suomesta Sunion tilalta. Kyseessä siis Angus-pihvikarjan lihaa, joka on erinomaisen laadukasta. Tälle karjalle ei lausuta runoja kasvun parantamiseksi kuten kobe-pihvilihalle ja sen vuoksi hinta-laatusuhde on kohdallaan. Tuntuu, että ainakin omasta lihasta saattaisi tulla varsin sitkeää, jos olisi koko ajan joku lausumassa heinää syödessä runoja  olan takana.

Paisti otetaan lämpimään pari tuntia ennen kuin se laitetaan uuniin. Lihan ollessa huoneenlämpöistä iskin pintaan tekemäni kreikkalaisen mausteseoksen eli hain vähän erilaista twistiä perinteiseen beef roastiin. Hierotaan kaikki kuivamausteet lihan pintaan ja annetaan kerätä makuja.

Paisti olisi valmistunut toki padassakin, mutta halusin paistiin vähän pintaan karheutta ja rock’n’rollia ja laitoin sen kaasu-uuniini asennettavaan vartaaseen pyörimään vastuksen alle. Paisti pyöri vartaassa arviolta tunnin eli kun lämpömittariin tuli 65 astetta. Tämän jälkeen laitoin paistin vielä vetäytymään noin vartiksi folioon ennen leikkausta. Vetäytymisen aikana paistista irronneet lihaliemet otin talteen myöhempää käyttöä varten.

1,5-2 kilon paahtopaisti

Mausteita oman mieltymyksen mukaan

Vartaassa kypsennetty paahtopaisti

Pirulainen tuntui olleen vaan hiukan liian kauan vartaassa pyörimässä, koska oli päässyt kypsäksi sen sijaan, että olisi paahtopaistille ominaisesti ollut rosee. Paistin kaverina syötiin veneperunoita, jotka on todella yksinkertaista valmistaa. Pese perunat ja lohko kuuteen osaan pitkittäissuunnassa kuorineen. Heitä kulhoon, sekaan öljyä, suolaa, pippuria, chiliä ja muita mausteita, joita haluaa käyttää. Laita öljytyt perunat pellille ja uuniin reippaaksi puoleksi tunniksi isolle lämmölle. Valmiita ne ovat kun perunoissa on rapea ruskea pinta. Veneperunat toimii lisukkeena ja helppovalmisteisuutensa vuoksi myös dippailuhommina illanistujaisiin.

Veneperunat

perunoita ruokailijoiden ja nälän määrän mukaan

mausteita oman maun mukaan

 öljyä

Paahtopaistin huonoin puoli on se, että jo paahtopaistia syödessä takaraivossa alkaa jyskyttää ajatus ylijäävän paistin käyttämisestä seuraavana päivänä paahtopaistileivän välissä. Mielestäni paahtopaisti kannattaa tehdä jo pelkästään sen takia, että seuraavana päivänä voi veistellä paistista ohuita siivuja subin väliin.

Söin näitä annoksia kaksi. 

-Miika

Lähiporoa Matinkylästä

Käytiin viikonloppuna viettämässä iltaa dinnerin merkeissä Espoossa ystäväpariskunnan tykönä. Illan isäntä oli hommannut meille espoolaista lähiruokaa, eli poron ulkofilettä muutaman pötkön ja laittanut ne marinadiin muhimaan keskenään vuorokaudeksi.

Poronfilemarinadi:

Öljyä

Timjamia

Rosrmariinia

Persiljaa

Valkosipulia (isännän ohjeen mukaan kaikkia reilusti)

Toisen veroluokan tummaa olutta (keskarikin käy)

Alkuruokana söimme inkiväärikastikkeella maustettua parsa-vuohenjuustosalaattia. Ostimme juustotiskiltä kunnon vuohenjuustoa ja se oli oikeastaan alkuruuan ainoa pelastus. Löysin viikolla inkiväärikastikkeen reseptin eräästä ruokablogista ja ajattelin kokeilla sitä hieman sovellettuna.

Inkiväärikastike

Inkivääriä noin kämmenen kokkoinen pala

Soijaa 4 rkl

Punaviinietikkaa

Valkosipulinkynsi

Luikaus ketsuppia

Öljyä 1dl

puolikas punasipuli

Lyödään kaikki astiaan ja ajetaan koko komeus sauvasekoittimella hienoksi kastikkeeksi. Kevät on parsan parasta aikaa ja parsaa on löytynyt kotonakin ruokapöydästä eri muodoissaan jo useampaan kertaan.

Parsasalaatti

Nippu parsaa (ohutta mallia)

Balsamicoa

2 kpl avokadoja

Salaattia (romaine, tammenlehti tms.)

Rasiallinen luumutomaatteja

¼ hunajamelonista

Sitruuna + mehu

Suola

Alkusalaatti

Parsoista leikataan pieni siivu pois juuresta. Lisäksi parsaa voi halutessaan kuoria, mutta jos parsa on ohut niin ei ole tarvetta. Leikkaa parsat muutaman sentin pituisiksi paloiksi ja heitä kuumalle, öljytylle pannulle paistoon pariksi minuutiksi. Valmista on kun parsassa alkaa olla pinnassa pieni rusko. Kaada pannulta astiaan ja ripauta suolaa ja balsamicoa päälle.

Kun valmistat itse parsoja niin kannattaa delegoida kaikki muut salaatinvalmistukseen liittyvät työt muille ruokailijoille. Yksi lohkoo luumutomaatit, toinen nyppii ja asettelee salaatit salaattilautaselle ja kolmas kuorii avokadot ja pirskottaa niiden päälle sitruunamehua, jotteivat avokadot tummu. Sitruunan määrä reseptissä on suuri siksi, että osa sitruunasta kannattaa käyttää näin kevään kynnyksellä maustamaan ruoantekojuomaksi hankittujen meksikolaistyyppisten oluiden maustajaksi. Nopeimmin oman hommansa valmiiksi saanut kuorii ja siementää vielä hunajamelonin ja pilkkoo sen palasiksi.

Tämän jälkeen kaikki ainekset sekaisin ja kaadetaan ne salaattipedin päälle. Vuohenjuusto kannattaa kyttää nopeasti vielä pannulla ja ripotella salaatin päälle inkiväärikastikkeen kanssa. Nautitaan kuivan, hapokkaan ja jopa hieman bensamaisen valkoviinin kanssa.

Pääruoan lisukkeena söimme selleripyrettä. En ole allerginen millekään ruoalle, mutta erityisesti varsiselleri saa minut huonotuuliseksi. Pyreenä selleri on kuitenkin yksi suosikeistani.

Selleripyreeseen tarvitaan

¼ juuriselleri

2 varsisellerin vartta

2 perunaa

1 dl keitinlientä

1 dl Kermaa

50 g Voita

Suolaa

Valmistus on hyvin yksinkertaista. Keitetään sellerit ja perunat kuorittuna vähän ylikypsiksi suolavedessä. Otetaan desin verran keitinlientä talteen.  Tämän ohessa sulatetaan voi ja  sekoitetaan kerma sekaan sekä keitinliemi. Sellereiden ja perunoiden ollessa kypsiä kaadetaan vesi pois ja soseutetaan esim. sauvasekoittimella. Lisää tämän jälkeen kerma-voiseos ja hämmennä kunnes koostumus on sopivan samettinen.

Paistettu poro. 

Poronfileet paistettiin nopeasti valurautapannulla jahka enimmät marinadin roippeet oli pyyhitty pinnoista pois. Kun fileet on nopeasti käytetty kuumalla pannulla niin ne laitetaan vielä astiaan folion ja parin liinan alle vetäytymään 5-10 minuutiksi. Tämän jälkeen fileet leikkuulaudalle ja leikataan fileet parin sentin paksuisiksi paloiksi. Irronneet liemet nopeasti vielä kuumalle valurautapannulle, loraus kermaa päälle ja pieni tippa punaviiniä ja pippuria kaveriksi. Kiehauta ja kastike on valmis levitettäväksi samettisen selleripyreen ja täydellisen roseeksi paistetun porofileen kaveriksi. Pääruoan kanssa nautimme Chileläistä Malbecia. Malbec-rypäleistä valmistetut viinit toimivat hienosti poron kanssa.

Pääruoka. 

Meidän menussamme jälkiruuan teko kannattaa aloittaa ensimmäisenä. Eli jos aloitat jälkiruuan tekemisen vasta kun pääruoka on syöty niin kannattaa varautua syömään se vasta aamulla. Lakupannacotta ei ole nimittäin pikaruokaa.

Lakupannacotta

Liivatetta

4 dl kermaa

2 rkl sokeria

3 rkl lakritsijauhetta

Liivatteita pidetään kylmässä vedessä ensin 10 minuuttia, jonka aikana kiehautetaan kasarissa kerma, sokeri ja lakritsijauhe. Tämän jälkeen sekoitetaan liivatteet sekaan, kaadetaan annoskuppeihin ja laitetaan jääkaappiin noin kolmeksi tunniksi hyytymään.

Nosta tarjoilua varten pois jääkaapista kun on jälkiruuan aika ja koristele vaikka sukulakuilla tai vadelmakompotilla. Ruokajuomana toimii erinomaisesti portviini.

Lakupannacotta. 

Näillä eväillä nautittiin viikonloppuna. Kerman, rasvan ja suolan käyttö saattoi olla hieman varomatonta, mutta kuten eräällä ystävälläni on tapana sanoa, kaikki on kuolleet, jotka on leipää syöneet.

-Miika