Lähiporoa Matinkylästä

Käytiin viikonloppuna viettämässä iltaa dinnerin merkeissä Espoossa ystäväpariskunnan tykönä. Illan isäntä oli hommannut meille espoolaista lähiruokaa, eli poron ulkofilettä muutaman pötkön ja laittanut ne marinadiin muhimaan keskenään vuorokaudeksi.

Poronfilemarinadi:

Öljyä

Timjamia

Rosrmariinia

Persiljaa

Valkosipulia (isännän ohjeen mukaan kaikkia reilusti)

Toisen veroluokan tummaa olutta (keskarikin käy)

Alkuruokana söimme inkiväärikastikkeella maustettua parsa-vuohenjuustosalaattia. Ostimme juustotiskiltä kunnon vuohenjuustoa ja se oli oikeastaan alkuruuan ainoa pelastus. Löysin viikolla inkiväärikastikkeen reseptin eräästä ruokablogista ja ajattelin kokeilla sitä hieman sovellettuna.

Inkiväärikastike

Inkivääriä noin kämmenen kokkoinen pala

Soijaa 4 rkl

Punaviinietikkaa

Valkosipulinkynsi

Luikaus ketsuppia

Öljyä 1dl

puolikas punasipuli

Lyödään kaikki astiaan ja ajetaan koko komeus sauvasekoittimella hienoksi kastikkeeksi. Kevät on parsan parasta aikaa ja parsaa on löytynyt kotonakin ruokapöydästä eri muodoissaan jo useampaan kertaan.

Parsasalaatti

Nippu parsaa (ohutta mallia)

Balsamicoa

2 kpl avokadoja

Salaattia (romaine, tammenlehti tms.)

Rasiallinen luumutomaatteja

¼ hunajamelonista

Sitruuna + mehu

Suola

Alkusalaatti

Parsoista leikataan pieni siivu pois juuresta. Lisäksi parsaa voi halutessaan kuoria, mutta jos parsa on ohut niin ei ole tarvetta. Leikkaa parsat muutaman sentin pituisiksi paloiksi ja heitä kuumalle, öljytylle pannulle paistoon pariksi minuutiksi. Valmista on kun parsassa alkaa olla pinnassa pieni rusko. Kaada pannulta astiaan ja ripauta suolaa ja balsamicoa päälle.

Kun valmistat itse parsoja niin kannattaa delegoida kaikki muut salaatinvalmistukseen liittyvät työt muille ruokailijoille. Yksi lohkoo luumutomaatit, toinen nyppii ja asettelee salaatit salaattilautaselle ja kolmas kuorii avokadot ja pirskottaa niiden päälle sitruunamehua, jotteivat avokadot tummu. Sitruunan määrä reseptissä on suuri siksi, että osa sitruunasta kannattaa käyttää näin kevään kynnyksellä maustamaan ruoantekojuomaksi hankittujen meksikolaistyyppisten oluiden maustajaksi. Nopeimmin oman hommansa valmiiksi saanut kuorii ja siementää vielä hunajamelonin ja pilkkoo sen palasiksi.

Tämän jälkeen kaikki ainekset sekaisin ja kaadetaan ne salaattipedin päälle. Vuohenjuusto kannattaa kyttää nopeasti vielä pannulla ja ripotella salaatin päälle inkiväärikastikkeen kanssa. Nautitaan kuivan, hapokkaan ja jopa hieman bensamaisen valkoviinin kanssa.

Pääruoan lisukkeena söimme selleripyrettä. En ole allerginen millekään ruoalle, mutta erityisesti varsiselleri saa minut huonotuuliseksi. Pyreenä selleri on kuitenkin yksi suosikeistani.

Selleripyreeseen tarvitaan

¼ juuriselleri

2 varsisellerin vartta

2 perunaa

1 dl keitinlientä

1 dl Kermaa

50 g Voita

Suolaa

Valmistus on hyvin yksinkertaista. Keitetään sellerit ja perunat kuorittuna vähän ylikypsiksi suolavedessä. Otetaan desin verran keitinlientä talteen.  Tämän ohessa sulatetaan voi ja  sekoitetaan kerma sekaan sekä keitinliemi. Sellereiden ja perunoiden ollessa kypsiä kaadetaan vesi pois ja soseutetaan esim. sauvasekoittimella. Lisää tämän jälkeen kerma-voiseos ja hämmennä kunnes koostumus on sopivan samettinen.

Paistettu poro. 

Poronfileet paistettiin nopeasti valurautapannulla jahka enimmät marinadin roippeet oli pyyhitty pinnoista pois. Kun fileet on nopeasti käytetty kuumalla pannulla niin ne laitetaan vielä astiaan folion ja parin liinan alle vetäytymään 5-10 minuutiksi. Tämän jälkeen fileet leikkuulaudalle ja leikataan fileet parin sentin paksuisiksi paloiksi. Irronneet liemet nopeasti vielä kuumalle valurautapannulle, loraus kermaa päälle ja pieni tippa punaviiniä ja pippuria kaveriksi. Kiehauta ja kastike on valmis levitettäväksi samettisen selleripyreen ja täydellisen roseeksi paistetun porofileen kaveriksi. Pääruoan kanssa nautimme Chileläistä Malbecia. Malbec-rypäleistä valmistetut viinit toimivat hienosti poron kanssa.

Pääruoka. 

Meidän menussamme jälkiruuan teko kannattaa aloittaa ensimmäisenä. Eli jos aloitat jälkiruuan tekemisen vasta kun pääruoka on syöty niin kannattaa varautua syömään se vasta aamulla. Lakupannacotta ei ole nimittäin pikaruokaa.

Lakupannacotta

Liivatetta

4 dl kermaa

2 rkl sokeria

3 rkl lakritsijauhetta

Liivatteita pidetään kylmässä vedessä ensin 10 minuuttia, jonka aikana kiehautetaan kasarissa kerma, sokeri ja lakritsijauhe. Tämän jälkeen sekoitetaan liivatteet sekaan, kaadetaan annoskuppeihin ja laitetaan jääkaappiin noin kolmeksi tunniksi hyytymään.

Nosta tarjoilua varten pois jääkaapista kun on jälkiruuan aika ja koristele vaikka sukulakuilla tai vadelmakompotilla. Ruokajuomana toimii erinomaisesti portviini.

Lakupannacotta. 

Näillä eväillä nautittiin viikonloppuna. Kerman, rasvan ja suolan käyttö saattoi olla hieman varomatonta, mutta kuten eräällä ystävälläni on tapana sanoa, kaikki on kuolleet, jotka on leipää syöneet.

-Miika

Synttäriherkkua: Key lime pie

Pääsin viime viikolla miehen ikään, kun vuosirengas räpsähti uudelle kymmenluvulle. Näin kolmekymppisenä elämä ei ole sen kummempaa kuin 29-vuotiaanakaan, mutta syntymäpäivät ovat aina hyvä syy juhlaan. Päätin leipoa synttärivieraille perinteikkään, Floridasta lähtöisin olevaa Key Lime Pien.

Key Lime Pie

200g kaurakeksejä
100g voita
sokeria

6 keltuaista
3 limettiä
400 g kondensoitua maitoa
6 valkuaista

Ensimmäiseksi valmistin pohjan murskaamalla keksit, sulattamalla voin ja sekoittamalla ne keskenään yhdessä sokerin kanssa. Painelin seoksen irtopohjavuoan pohjalle, ja laitoin uuniin paistumaan . 175 asteeseen vartiksi. Irtopohjavuokaan kannattaa laittaa pohjalle leivinpaperi, säästyy monelta sotkulta ja vaivalta :)

Keksit morttelissa hienoksi muruksi. 

Pohjan valmistamisen jälkeen erottelin keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Täytteessä tarvitaan keltuaisia, mutta hyödynsin valkuaiset koristemarenkeihin, joten nekin kannattaa ehdottomasti säilyttää. Limeteistä raastetaan kuorta oman maun mukaan, pari teelusikallista on hyvä määrä. Lopuksi limeteistä puristetaan mehu täytteeseen makua tuomaan. Keltuaiset ja kondensoitu maito vatkataan keskenään vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Vatkaamisen loppuvaiheessa lisätään puristettu mehu sekä limetin kuori. Täyte kaadetaan pohjan päälle ja paistetaan uunissa vartin verran, kunnes täyte on hyytynyt. Vielä kelmu päälle, ja pakastimeen. Itse pidin paistosta pakastimessa yön yli, sillä leivoin piiraan jo lauantain puolella, vaikka vieraat tulivat vasta suunnuntaina.

Kuudesta valkuaisesta tein marenkeja. Vatkasin valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja heitin hyvän määrän sokeria joukkoon. Massa pakastepussiin ja kulmaan pieni reikä, jotta saa puristettua hyvännäköisiä annospaloja pellille. Paistoin näitä noin sadassa asteessa puolentoista tunnin ajan. Kaasu-uunin kanssa meillä ei aina ihan löydy yhteinen ymmärrys, ja yksi pellillinen sai vähän muita tummempaa väriä. Onneksi kaksi muuta onnistuivat hyvin ja sain kakkuun onnistuneet koristeet.

Marenkia sarjatuotantona.

Tänä viikonloppuna juhlittiin kahvin voimalla, mutta kunhan sää muuttuu vähän keväisemmäksi, niin lienee kuohujuoman vuoro!

Valmis Key Lime Pie. Kaikki meni!

-Miika

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/13805741/?claim=bbmquk7vwjp">Follow my blog with Bloglovin</a>